KUNTTA, METSÄNPOHJA MATTO, METSÄNSIIRRÄINEN, VARPUMATTO

Metsästä suoraan nostettua varpumattoa eli kunttaa. Meillä on kuntan laadulle oma laatuvaatimus. Kuntan paksuudella on olennainen merkitys siinä kasvavan sammal- ja varpukasvillisuuden eloonjäännille.

(Teksti jatkuu kuvien alla…)

Jotta pintakasvillisuuden eloonjäänti voidaan varmistaa, toimitetun kuntan juuriston paksuus pitäisi olla vähintään 8-10 cm. Kovin ohuen kuntan mukana ei tule riittävästi varpujen juuristoa, eikä tällöin runsaskaan kastelu välttämättä pelasta tilannetta. Myös hankalasti poistettavia heinäkasveja ei tulisi varpumaton seassa olla mm. metsälauha, metsäkastikka. Kuntan pirstoutuminen nostovaiheessa vaurioittaa juuristoa ja vähentää kuntan varpukasvillisuuden eloonjääntiä. Sekavarpumaton käyttö on hyödyllistä, sillä jos joku laji ei viihdy, toinen laji ottaa siitä vallan

Asennuspaikan tulee olla varpumatolle luontaisenkaltainen: ei suoraan paahteiseen tai rutikuivaan paikkaan. Mieluiten kuntta kannattaa asentaa köyhälle, rikkaruohottomalle metsämaalle tai suoraan hiekkaiselle moreenialustalle. Alusta kastellaan hyvin ennen asentamista jotta juuret pääsevät suoraan kosteaan alustaan. Jyrkissä tai viettävissä kohteissa tulee käyttää ns. asennustikkuja tai keppejä jotka pitävät palan paikallaan juurtumiseen asti. Säännöllisestä kastelusta pitää huolehtia myös asennuksen jälkeen kunnes pala on juurtunut pohjaan kiinni.

Kuntan nosto tulee tehdä aina alueelta, johon on siihen nimenomainen maanomistajan lupa. Nostoluvat tulisi aina voida esittää pyydettäessä.

KUNTAN NOSTON VAIKUTUKSET METSÄNPOHJAAN SEKÄ PALAUTUMINEN

Kuntan nostolla on todennäköisesti lyhytaikaisia (1-2 vuotta) vaikutuksia kivennäisravinteiden (mm. fosfori) huuhtoumaan vesistöihin, sitä suurempia mitä ravinteikkaammasta maapohjasta on kysymys. Karuilla kankailla fosforihuuhtouman merkitys on todennäköisesti hyvin vähäinen. Karuilla kankailla kuntan poistolla on ainakin lyhytaikaisesti merkitystä metsän ravinnetaloudelle, sillä kuntan orgaanisen aineksen mukana poistuu prosentuaalisesti merkittäviä määriä karujen kankaiden pintamaan typpivarastosta. Tällä on merkitystä metsän kasvulle, joka ainakin karuimmilla kasvupaikoilla taantunee ensimmäisen 10-20 vuoden aikana verrattuna nostamattomaan alueeseen. Pidemmällä aikavälillä ilmaperäinen typpilaskeuma korvaa menetetyn typen.

Toisaalta kuntan nosto helpottaa ja nopeuttaa etenkin metsikön luontaisen uudistamisen onnistumista paljastamalla kivennäismaata laajalta alalta. Kuntan poisto helpottaa myös männyn kylvösiemenen itämistä. Eroosioriskin pienentämiseksi kuntan nostoa ei tulisi tehdä jyrkkärinteisillä alueilla etenkään, jos maalaji on hietaa-hiesua tai vastaavaa moreenia.